Sisäänvedettävän verkkosulun kustannus käyttökelpoista peittometriä kohden saadaan jakamalla koko asennettu kustannus pituudella, jonka sulku pystyy luotettavasti rajaamaan suunnitellussa sijoittelussa. Ilmoitetun hinnan jakaminen enimmäispituudella antaa vain alustavan vertailuluvun. Siitä voivat puuttua kiinnitystarvikkeet, päätytuet, toimituskulut sekä kulmien tai erillisten aukkojen vaatimat lisäyksiköt.
Luotettavaa yleispätevää metrihintaa ei ole mahdollista määrittää ilman tarkkoja vaatimuksia ja tarjousta. Olemassa olevien tukien väliin asennettavan sisäänvedettävän verkkosulun kustannusrakenne on erilainen kuin kannettavan järjestelmän, joka toimitetaan tolppien ja jalustojen kanssa. Siksi vertailussa kannattaa tarkastella täydellisiä järjestelmiä, jotka kattavat saman sijoittelun samoissa olosuhteissa.
Aloita määrittämällä tarvittava sulkulinja ja selvitä kunkin vaihtoehdon käyttökelpoinen peittopituus. Vertaa sen jälkeen hankinta- ja käyttökustannuksia erikseen. Näin on helpompi arvioida, tuoko korkeampi alkuhinta jotain, mitä työmaa todella tarvitsee.
Käytä alustavassa hankintavertailussa seuraavaa laskentatapaa:
Asennettu kustannus käyttökelpoista metriä kohden = sulun käyttöönottamisen kokonaiskustannus ÷ käyttökelpoinen peittopituus metreinä.
Osoittajan tulee sisältää kaikki ehdotettuun asennukseen tarvittava. Rakenteesta riippuen tähän voivat kuulua verkko ja sisäänvetomekanismi, vastaanottokannakkeet, tolpat, jalustat, kiinnikkeet, rahti ja asennustyö. Sisällytä myös palautumattomat verot tai tuontimaksut, jos ne ovat osa hankintakustannusta.
Pidä laskentaperuste yhtenäisenä. Jos yhden toimittajan toimitettua sarjaa verrataan toisen toimittajan pelkän mekanismin hintaan, halvemmalta näyttävä vaihtoehto saa etua, kunnes puuttuvat osat lisätään.
Korvaavaa tuotetta hankittaessa nykyiset yhteensopivat tolpat tai kannakkeet voivat pienentää välittömiä kustannuksia. Kirjaa tämä oletus selvästi. Se selittää, miksi saman sulun asennettu kustannus voi olla toisessa kohteessa erilainen.
Enimmäisjatke kuvaa tuotteen ulottuvuutta määritellyissä olosuhteissa. Käyttökelpoinen peittopituus kuvaa sulkulinjaa, jonka tuote voi toteuttaa käyttökohteessasi. Nämä pituudet voivat olla samat, mutta se on varmistettava asennusvaatimusten perusteella, ei oletettava.
Tarkista, miten toimittaja mittaa jatkeen. Ilmoitettu mitta voi kuvata itse verkkoa, kiinnityspisteiden välistä etäisyyttä tai koko kokoonpanon mittoja. Kotelon mitat ja kiinnitysten geometria voivat vaikuttaa siihen, miten yksikkö sopii aukkoon. Mittapiirustus asennuksesta selventää asiaa paremmin kuin tuotekuva.
Älä vähennä jokaisesta ilmoitetusta pituudesta mielivaltaista prosenttiosuutta. Selvitä sen sijaan, jääkö suunniteltu jänneväli sallittuun käyttöalueeseen määritellyillä tuilla ja kiinnitysjärjestelyllä. Mahdollisten tarvittavien lisävarausten tulee perustua tuotteen asennusvaatimuksiin ja todelliseen sijoitteluun.
Järjestelmässä voi olla riittävästi verkkoa kokonaispituuden perusteella, mutta se ei silti välttämättä sovellu useiden erillisten aukkojen sulkemiseen. Jokainen aukko tarvitsee oman toimivan sulkuratkaisunsa. Yhdessä yksikössä käyttämättä jäävää pituutta ei välttämättä voi hyödyntää toisessa aukossa.
Tämä koskee myös kulmia. Jos tuotetta ei ole suunniteltu suunnanmuutoksiin, kulma voi edellyttää lisäpäätepistettä tai erillistä kokoonpanoa. Siksi työmaan kokonaisympärysmitan jakaminen yhden yksikön enimmäisjatkeella voi aliarvioida tarvittavien yksiköiden määrän.
Laadi sijoittelusuunnitelma erittelemällä jännevälit ja merkitsemällä kulmat, kulkupisteet ja käytettävissä olevat kiinnityskohdat. Hinnoittele näiden välien sulkemiseen tarvittavat laitteet ja jaa kustannus todellisuudessa saavutettavalla peittopituudella. Jos tarkoituksena on sulkea tietty aukko, vertaa myös kokonaiskustannusta aukkoa kohden; se voi olla pituuteen perustuvaa lukua hyödyllisempi.
Seinään kiinnitettävät ja vapaasti seisovat sisäänvedettävät verkkosulut soveltuvat samankaltaisiin rajauskäyttöihin, mutta niiden asennuskustannukset ja käytännön rajoitukset eroavat toisistaan. Kumpikaan ratkaisu ei ole automaattisesti kustannustehokkaampi.
Kiinteä asennus voi vähentää toistuvaa asennustyötä, kun sama aukko suljetaan säännöllisesti. Tällä edulla on vähemmän merkitystä, jos työskentelyalue siirtyy usein tai rakenteeseen kiinnittäminen ei ole käytännössä mahdollista.
Siirrettävä ratkaisu tarjoaa joustavuutta, mutta jalustat kuuluvat järjestelmän tilantarpeeseen. Tarkista, tukkivatko ne kulkureittejä, haittaavatko ovien käyttöä tai vievätkö ne tilaa laitteiden liikkumiselta. Alhaisesta metrihinnasta ei ole hyötyä, jos asennettu ratkaisu ei sovi suunniteltuun tilaan.
Korkeammasta hinnasta on hyötyä vain, jos lisäominaisuus vastaa todellista käyttöolosuhdetta. Vertaa verkkoa, mekanismia, tukia ja varaosaratkaisuja kokonaisena kokoonpanona.
Ulko-olosuhteet: Verkkorakenne päästää ilman läpi, mutta se ei poista tuulikuormaa. Tuuli voi kuormittaa ulos vedettyä verkkoa ja siirtää voiman koteloon, kiinnikkeisiin, tolppiin ja jalustoihin. Soveltuvuus ulkokäyttöön riippuu siksi koko kokoonpanosta, mukaan lukien jänneväli ja käyttörajoitukset. Pelkkä maininta säänkestävästä verkosta ei osoita järjestelmän vakautta.
Toistuva käyttö: Jos sulku avataan ja suljetaan usein, käsiteltävyyteen kannattaa kiinnittää huomiota materiaalin lujuuden lisäksi. Hallittu sisäänveto, helposti saavutettavat kiinnityspisteet ja sujuvasti toimiva mekanismi voivat vaikuttaa päivittäiseen käytettävyyteen. Pyydä esittely, jossa tuote vedetään ulos, kiinnitetään, vapautetaan ja vedetään takaisin sisään ehdotetulla kiinnitysjärjestelyllä.
Altistuminen ja puhdistus: Auringonvalo, kosteus, lika ja puhdistusaineet voivat vaikuttaa materiaaleihin eri tavoin. Varmista, että ilmoitettu materiaalien yhteensopivuus ja huolto-ohjeet sopivat käyttöpaikkaan. Raskaampi verkko ei ole automaattisesti sopivampi, jos kotelo, kiinnikkeet tai sisäänvetomekanismi eivät sovellu ympäristöön.
Korjattavuus: Selvitä, onko verkkoa, päätyosia, jousia, koteloita ja kannakkeita saatavana erikseen ja onko osien vaihtaminen tarkoitettu tehtäväksi paikan päällä. Vaihdettava osa voi pienentää tulevia kustannuksia, mutta vain jos osa on edelleen saatavilla ja korjaus on käytännössä toteutettavissa.
Vertaa myös sulun korkeutta ja näkyvyyttä. Kahdella tuotteella voi olla sama jatkepituus, mutta ne voivat muodostaa visuaalisesti selvästi erilaisen rajan. Metrihinta on hyödyllinen hankintamittari vasta sen jälkeen, kun molemmat vaihtoehdot täyttävät vaaditun käyttötarkoituksen.
Sähkötyöalueella sisäänvedettävä verkkosulku voi auttaa merkitsemään valvotun rajan ja ohjaamaan liikkumista. Sen metrihinta ei kerro sähkön eristämisestä, valokaarisuojauksesta eikä kyvystä estää kosketus jännitteisiin laitteisiin.
Muoviverkko, ei-metallinen kotelo tai eristävältä vaikuttava rakenne eivät osoita sähköistä suojaustehoa. Tällainen käyttötarkoitus edellyttää nimenomaan siihen suunniteltua ja dokumentoitua tuotetta. Tavallista rajausverkkoa tulee arvioida sen ilmoitetun kulunhallintatarkoituksen perusteella.
Sulun sijainnin tulee noudattaa työsuunnitelmaa ja sovellettavia turvaetäisyysvaatimuksia. Sitä ei pidä siirtää lähemmäs vaaraa vain siksi, että käytettävissä oleva pituus yltäisi siten kohteeseen. Vastaavasti näköeste ei välttämättä riitä, jos ennakoitavissa oleva kosketus, ajoneuvoliikenne tai määrätietoinen tunkeutuminen edellyttää järeämpää fyysistä suojausta.
Tämä ero tulee huomioida ennen hintavertailua. Määritä tarvittava suojaustoiminto, valitse sopiva sulkutyyppi ja laske vasta sen jälkeen soveltuvien vaihtoehtojen kustannukset.
Hankintakustannus käyttökelpoista metriä kohden vastaa välittömään budjettikysymykseen. Se ei kuitenkaan kuvaa sulun käytettävissä pitämisen kokonaiskustannusta.
Toistuvassa käytössä vertaa kustannuksia samalla suunnittelujaksolla. Sisällytä säännöllinen huolto, perustellusti odotettavissa olevat vaihtotarpeet sekä käsittely- tai asennustyö, jos niiden kustannukset eroavat vaihtoehtojen välillä olennaisesti. Pidä oletukset näkyvillä sen sijaan, että määrittäisit kaikille tuotteille perusteettoman käyttöiän.
Omistamisen kustannus käyttökelpoista metriä kohden valitulla ajanjaksolla = hankinta-, asennus-, huolto-, korjaus- ja olennaiset käsittelykustannukset ÷ käyttökelpoinen peittopituus.
Käytä kaikissa vaihtoehdoissa samaa ajanjaksoa ja samoja käyttöönottoa koskevia oletuksia. Pysyvästi asennettavan yksikön käsittelytarpeet voivat erota siirrettävästä sarjasta, vaikka ne kattavat saman jännevälin.
Jos kestävyys on epävarma, vertaa eri tilanteita sen sijaan, että väittäisit säästön olevan tarkasti tietyn suuruinen. Selvitä, mitä tapahtuu, jos verkko on vaihdettava, kannake vaurioituu tai sisäänvetomekanismi rikkoutuu. Toimittajan varaosahinnat ja korjausmenettelyt antavat tähän vankemman perustan kuin yleiset väitteet pitkästä käyttöiästä.
Varaosien saatavuus vaikuttaa myös käyttökatkoihin. Halvempi kokoonpano voi muuttua vähemmän houkuttelevaksi, jos pienen vaurioituneen osan vuoksi koko yksikkö on vaihdettava. Toisaalta laajasta huollettavuudesta maksaminen voi tuoda vain vähän hyötyä satunnaisessa käytössä suojatussa tilassa.
Hyödyllinen tarjouspyyntö perustuu sijoitteluun ja käyttöolosuhteisiin. Pelkän verkon pituuden ilmoittaminen antaa toimittajille liikaa mahdollisuuksia hinnoitella erilaisia ratkaisuja.
Ilmoita seuraavat tiedot yhdessä tarjouspyynnössä:
Pyydä kutakin toimittajaa ilmoittamaan ehdotettu malli, käyttökelpoinen jänneväli kyseisessä kokoonpanossa, toimituksen sisältö, käyttörajoitukset ja erikseen hinnoitellut varaosat. Näin vertailu perustuu laitteisiin, jotka suoriutuvat samasta tehtävästä.
Aseta sen jälkeen soveltuvat tarjoukset järjestykseen käyttökelpoista metriä kohden lasketun täydellisen asennuskustannuksen perusteella. Tarkastele omistamisen kustannuksia, jos toistuva käyttö, altistuminen tai korjattavuus voivat muuttaa tulosta. Jos kaksi tarjousta ovat edelleen lähellä toisiaan, käytännön esittely kiinnityksestä ja käytöstä voi paljastaa merkityksellisemmän eron kuin pieni yksikköhinnan alennus.
Hankintapäätöksen tulee perustua määriteltyyn sijoitteluun ja täydelliseen laiteluetteloon. Näiden avulla ”metrihinnasta” saadaan luotettava budjettiluku: kustannus siitä sulun peittopituudesta, jota kohde todella tarvitsee.
Suositus


